Viime keväänä aloitimme melko kunnianhimoisen hankkeen Työterveys Helsingissä. Yhteistyössä HUS Painonhallintatalon kanssa tavoitteenamme oli kehittää työterveyshuoltoon soveltuva lihavuuden hoitomalli.

Hankkeeseen rekrytoitiin Työterveys Helsingin kautta 112 soveltuvaa tutkittavaa, jotka satunnaistettiin kolmeen ryhmään. Kaikkien pohjana toimii Painonhallintatalo - terveyslaihdutusvalmennus. Kaksi interventioryhmää tarjoavat Painonhallintatalo.fi -verkkovalmennuksen lisäksi "kasvokkaisia" tapaamisia: toinen yksilöllisesti ja toinen ryhmämuotoisesti. Tapaamiset järjestetään virtuaalisesti etäyhteyden välityksellä. Kolmas ryhmä sisältää pelkän Painonhallintalo.fi -verkkovalmennuksen ja toimii täten kontrolliryhmänä.

Hankkeen avulla on tarkoitus selvittää, miten hybridi-interventiot toimivat painonhallintatavoitteiden saavuttamisessa ja minkä muotoinen tuki palvelisi asiakasta parhaiten. 

Mitä hankkeelle kuuluu nyt?

Nyt hanke on edennyt siihen pisteeseen, että 12 kk interventiossa on menossa viimeiset viikot. Vuosi on vierähtänyt nopeasti ja tuntuu hurjalta, että olemme aivan pian saavuttamassa ison välietapin intervention päättyessä. Interventio on (ainakin tähän asti, kopkop) sujunut hämmentävän hyvin. Kuten yksikön päällikkö totesi eräässä palaverissa: "hankehan etenee kuin höyryjuna".

Meillä on ollut niin Työterveys Helsingin kuin Painonhallintatalon päässä loistava porukka viemässä hanketta eteenpäin. Vaikka hankkeen myötä me kaikki olemme olleet enemmän tai vähemmän uuden äärellä, hyvä yhteistyö on mahdollistanut sen, että kaikilta isoimmilta sekoiluilta on vältytty. Oppeja on kuitenkin jäänyt käteen roppakaupalla.

Mitä olen kuluneen vuoden aikana oppinut projektikoordinaattorina toimimisesta?

Oma roolini on ollut toimia hankkeen koordinaattorina ja nyt intervention ajan myös yhtenä hankkeen valmentajista. Molemmat roolit ovat olleet todella opettavaisia ja palkitsevia. Koordinaattorina olen oppinut valtavasti hankkeen vetämisestä. Esimerkiksi sen, että...

• Kommunikointi on kaiken pohja. Viestinnän on tärkeä olla selkeää, säännöllistä ja kaikki olennaiset henkilöt tavoittavaa. Viestiä kannattaa silloinkin, kun tuntuu että ei ole mitään viestittävää. Viestinnän osaajien ammattitaitoa kannattaa hyödyntää tässä, jos se on mahdollista.
• Ydintiimin ja muiden keskeisten henkilöiden kanssa on tärkeä pitää säännöllisiä tapaamisia, jotka jättävät aikaa paitsi asioiden sopimiselle, myös yhteiselle pohdinnalle. Hankkeen vetäjän ei tarvitse itse tietää kaikkea, jos mukana on innostunut ja sitoutunut porukka.
• Mitä selkeämpi projektin suunnitelma on, sitä helpompaa tekeminen on ja onnistumisen todennäköisyys paranee. Vaikka alussa olisi jo kiire eteenpäin, niin hyvälle suunnittelulle on tärkeää varata aikaa.
• Suunnitelmassa on tärkeää huomioida mahdolliset riskit (esim. avainhenkilöiden poissaolot, epidemian vaikutukset) ja sopia toimintatavoista tilanteissa, joissa riskitilanne toteutuu. Näin säästytään paljolta stressiltä ja reaktiiviselta säätämiseltä.

Moni edellä mainituista on asioita, jotka olen järkitasolla tiennyt jo ennen hanketta. Kuitenkin ymmärrys niiden tärkeydestä on iskostunut vasta kokemuksen kautta. Ehkä se vaan on niin, että jotkin asiat pitää oppia kantapään kautta – ja varmistaa, että oppii kerrasta.

Mitä hankkeesta on muuten jäänyt käteen?

Hanke on ollut varsin opettavainen myös valmentajan roolista käsin. Olen saanut ilon valmentaa vajaata neljääkymmentä osallistujaa heidän matkallaan kohti omia hyvinvointitavoitteitaan.

Nyt valmennuksen tullessa päätökseen on ollut äärimmäisen palkitsevaa vetää valmennettavien kanssa vuoden tapahtumia yhteen. Useimmat ovat tehneet aivan huikeita oivalluksia ja tärkeitä, hyvinvointiaan tukevia muutoksia.

Olen päässyt näkemään, miten paljon monien osallistujien ajatukset ja asenne painonhallintaa kohtaan on muuttunut. Painonhallinnasta on tullut laihduttelun sijaan hyvinvoinnin tavoittelua. Ohjelmaan saatettiin lähteä tavoittelemaan mahdollisimman suurta painonpudotusta, mutta valmennuksen myötä ymmärrys painonhallintaan vaikuttavista tekijöistä on lisääntynyt ja elintapamuutoksen merkitys syventynyt. Olennaiseksi on tullut se, miten hyvinvoinnistaan voi pitää huolta omassa arjessa ja mitä se mahdollistaa.

Moni muutos on tapahtunut ajattelussa, mutta nämä ovat heijastuneet arkeen konkreettisina muutoksina, kun valmennettava on löytänyt keinoja soveltaa painonhallintaa tukevia tottumuksia omaan elämäänsä – ja tämä on vienyt kohti toivottuja tavoitteita.

Koen, että valmennettavien upeiden oivallusten käsittely vaatii ihan oman tilansa, joten jätän aiheen tarkemman käsittelyn johonkin tulevaan kirjoitukseen.

Mitä seuraavaksi?

Vaikka varsinainen tutkimusinterventio on nyt tullut päätökseen, keräämme osallistujilta seurantatietoa pitkän aikavälin muutoksista. Tutkimus siis jatkuu edelleen.

Samoin jatkuu minun työskentelyni hankkeen parissa. Kyseessä on kehityshanke, josta saatavasta aineistosta minun on tarkoitus koostaa väitöskirja. Nyt hankkeen interventio-osuuden tullessa päätökseen pääsen keskittymään interventioaineiston käsittelyyn ja alustavaan analysointiin.

Katsotaan, kuinka pitkälle ehdin ennen äitiysvapaalle jäämistä, mutta onneksi tutkimusaineisto ei ole karkaamassa mihinkään. Kunhan perheemme arki sen mahdollistaa, palaan tutkimusaineiston pariin tarkemmalla silmällä ja koostamaan keskeisiä tuloksia tutkimusartikkeleiksi. 

Tutkimusaihe kiinnostaa valtavasti ja olen innoissani siitä, että tutkimuksen myötä pääsen paitsi oppimaan siitä lisää, myös luomaan uutta. On jännittävää nähdä, miten saamme tuloksia siirrettyä käytäntöön jatkokehityksen myötä. 

Aiempia hanketta käsitteleviä kirjoituksia

Jotta painonhallintaan olisi saatavilla tukea 

Ota yhteyttä

Millaisia ajatuksia teksti sinussa herätti? Luen kaikki viestit ja vastaan niihin. (Jos et toivo vastausta, voit jättää sähköpostikentän tyhjäksi!) 

Uusimmat kirjoitukset